Kilpailupäivän aamu valkeni Visulahdessa puolipilvisenä ja loppukesälle niin tyypillisen kosteana. Aamu lähti käyntiin puolen seitsemän aikoihin pidetyllä ohjaajakokouksella. Itse kilpailu starttasi kello 07.00 ja päättyi illalla kello 21.00. Ajoaikaa oli sii kokonaista 14 tuntia.
Aloitimme kilpailun suuntaamalla kolmelle eteläisimmälle ajoalueelle. Kaikki kolme eteläistä aluetta olivat jo viime vuodesta tuttuja. Näistä kolmesta jätimme suosiolla ajamatta alueen numero 4:n viime vuoden huonojen kokemusten perusteella. Alueella ollut iso ja voimakas radiomasto nimittäin sotki GPS-paikannusta. Tämä vaikeutti todella paljon rastien löytämistä.
Suuntasimme ensimmäisenä alueelle numero 5 eli Crosscountry. Alue oli meille tuttu jo viime vuodelta, joten aloitimme kilpailumme sieltä. Aikaa alueella kului päälle yhteentoista. Saimme kerättyä suurimman osan alueen rasteista. Joukossa oli myös muutamia pehmeämmän paikan rasteja. Tämän mahdollisti se, että kerkisimme osalle rasteista ensimmäisten autokuntien joukossa. Tämä oli tärkeää, koska rastien ympäristöä ei ollut vielä silloin keritty kaivamaan isopyöräisten toimesta.
Kellon lähennellessä jo puolta kahtatoista niin päätimme lähteä siirtymään kohti aluetta numero 6 eli Amazing Amados. Alue oli myös ns. yleisörastialue joka oli auki vain kello 12-17.00. Alue oli osittain hiema turhan haastava meille, mutta saimme kuitenkin kerättyä ihan mukavasti piseitä. Täälläkin onni suosi meitä ja pääsimme ensimmäisten joukossa eräälle mutakuopalle, josta saime lyhyessä ajassa kolme 50 pisteen rastia. Pehmeän näköinen paikka osoittautui onneksemme yllättävänkin kovapohjaiseksi.
Seuraavaksi siirryimme alueelle numero 1 eli Pohjoistalo. Saavuttuamme alueelle taivas päätti revetä hetkeksi ja saimme niskaamme kovan sadekuuron. Eräälle kallion päällä olleelle rastille sade toi lisää vaikeutta liukastaen kallion pintaa merkittävästi. Alueella tuli myös otettua kilpailumme pisin vinssaus. Koitimme päästä erään suolampareen keskellä olleelle rastille numero 034 siinä onnistumatta. Kantavalta vaikuttanut pinta ei vain sittenkään jaksanut pitää Suzukia pinnalla. Saimme kuitenkin kerättyä matkalla olleet rastit 036, 004 ja 020. Onnistuimme kuitenkin keräämään alueelta rasteja melko mukavasti. Harmi vain, että kello kulki liian nopeasti. Emme oikein kerinneet koluamaan aluetta ihan kunnolla.
Kellon lähennellessä jo seitsemää päätimme lähteä kohti Visulahtea ja kilpailukeskuksen lähellä sijainneita yleisörasteja. Saimme kerättyä yleisöalueelta vain neljä rastia. Alue ei vain näyttänyt olevan meille sopiva. Alueella olisi voinut olla myös muutama vinssipiste enemmän niin olisi saanut haettua muutama rasti enemmän.
Saimme kerättyä kilpailussa yhteensä 1120 pistettä. Tulos oli 22 pistettä enemmän kuin viime vuonna. Ajoaikaa kertyi 13 tuntia ja 16 minuuttia. Haettujen rastien keskiarvo oli 18,7 pistettä.
Sijoitus pysyi samana kuin viime kaudella. Tänä vuonna kilpailijoita oli myös muutama enemmän. Kilpailu meni siis paljon paremmin kuin viime kaudella....vaikka se ei siltä heti kilpailun jälkeen tuntunutkaan.
Kahdeksas sija tarkoitti myös kahdeksaa cup-pistettä. CUP-pisteemme nousivat kilpailun myötä 15:sta. Kyseinen pistemäärä tiesi sijaa 12 luokassamme.
Kilpailusta jäi kaiken kaikkiaan ihan hyvät fiilikset vaikka pisteitä ei tullutkaan enempää. Tosin kilpailu oli muutamaa tuntia lyhempi verrattuna viime kauteen. 14 tuntia on mielestäni aivan riittävä pituus kilpailulle. Eli periaatteessa saimme enemmän pisteitä, kuin viime vuonna. Tällä kertaa tuli myös vinssattua enemmän kuin viime kaudella yhteensä. Hyödynsimme myös ensimmäistä kertaa kunnolla takavinssiä. Tämä mahdollisti selkeästi pahempiin paikkoihin jum....eikun menemisen. Jätimme myös ihan kylmästi muutamia viiden pisteen rasteja hakematta.
Mikkelin Visulahti oli myös todella hyvä paikka kilpailukeskukselle. Kerrankin ei tarvinnut "nukkua" yötä autossa. Kilpailun jälkeen oli myös mukava päästä huilaamaan yön yli ennen kotiin lähtöä. Varasimmekin siis mökin Visulahdesta heti kilpailun paikan varmistuttua.
Pääsimme myös pitkästä aikaan kuntelemaan palkintojen jaon ihan paikan päällä. Emme ole jääneet yleensä odottelemaan tuloksia kilpailupaikalle. Nykyisellä kalustolla emme voi muuta, kuin haaveilla palkinnoille pääsystä.
Hyvin nukutun yön jälkeen pakkasimmekin sitten auton trailerille ja lähdimme ajelemaan kohti Pääkaupunkiseutua. Tästä onkin hyvä lähteä valmistautumaan kohti sarjan viimeistä kilpailua eli Turaoffi 2017:sta.
